Home

Hienotunteisuusperiaate

Poliisilain hienotunteisuusperiaate edellyttää, että tavanomaisista kuolemantapauksista tai itsemur-hista ei pääsääntöisesti tiedoteta. Poikkeuksena ovat tapaukset, joista on aiemmin tiedotettu.. Hienotunteisuusperiaate koskee myös rikoksen uhria. Demla ry kiittää esitutkinta- ja pakkokeinotoimikuntaa siitä, että seksuaali- ja väkivaltarikosten uhrit on nostettu omana..

Kuviossa poliisi perustelee lisätoimivaltuuksiaan toistuvasti "toimintaympäristön muutoksilla". Tällä on saatu jatkuvasti laajennettua jo aiemmin saatujen toimivaltuuksien käyttöalaa. Myös täysin uusia toimivaltuuksia myönnetään samalla perusteella. Salaisen tiedonhankinnan sääntely osoittautuu tämän jälkeen summaariseksi eli yksinkertaisena. Siitä kehitys jatkuu kohti hienojakoisempia säännöksiä, mutta kuitenkin yhä vain laajenevaa soveltamisalaa ja valtuuksien käyttötilanteiden käyttökirjoa.[7] EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa Kun peitetoimintaa kohdistetaan ryhmään henkilöitä on kukin tiedonhankinnan kohteeksi tuleva henkilö on yksilöitävä päätöstä tehtäessä. Peitetoiminnan luonteesta johtuu, että poliisimiehen asema on tosiasiallisesti salattava muiltakin kuin rikoksesta epäillyltä. Etenkin rikollisryhmässä peitetoimintaa suorittava poliisimies ei käytännössä voi välttyä vuorovaikutukselta muiden henkilöiden kuin peitetoiminnan kohdehenkilön kanssa. Peitehenkilön on voitava käyttäytyä luontevasti, jotta hänen turvallisuutensa ei vaarantuisi tai tiedonhankinta paljastuisi. Jos tällaisessa tilanteessa muu kuin peitetoiminnan kohde kertoo peitehenkilölle oma-aloitteisesti omasta rikoksestaan tai toisen henkilön tekemästä rikoksesta, voi peitehenkilö ottaa tietoja vastaan, vaikka rikoksesta kertonut ei ole peitetoiminnan kohteena (HE 222 / 2010 vp s. 338).[3] ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Suhteellisuusperiaate. Vähimmän haitan periaate. Hienotunteisuusperiaate. Kansainvälisten sopimusten asettamia rajoituksia. Itsekriminointisuoja 4.4 Hienotunteisuusperiaate. 5 Kansainvälisten sopimusten asettamia rajoituksia. Hienotunteisuusperiaate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] ViestintämarkkinaL 393/2003 on kumottu L:lla sähköisen viestinnän palveluista 917/2014. Sähköisen viestinnän tietosuojaL 516/2004 on kumottu L:lla sähköisen viestinnän palveluista 917/2014. Ks. L sähköisen viestinnän palveluista 917/2014 1 luku 3 § 27 k. ja 41 k.Telepakkokeinoissa viitataan usein "viestiin", jolla tarkoitetaan yleisesti lähes kaikenlaisia informaatiomuotoja. "Viestillä" tarkoitetaan myös puhelua, sähköposti-, teksti- tai puheviestiä ja muuta vastaavaa sanomaa. "Viestin"-käsite ei kuitenkaan sisällä viestiin Iiittymätöntä tietokoneiden välistä ohjaus- ja signalointiliikennettä.[3] Suomessa eduskunnan oikeusasiamiehellä on erityistehtävänä valvoa, miten poliisi käyttää telepakkokeinoja. Katso hakusanan 'hienotunteisuusperiaate' käännökset ruotsiksi. Sanakirja.fi:stä löydät suositut MOT Sanakirjat®

Hienotunteisuusperiaate ruotsiksi - Sanakirja

7 VI Virallislähteet Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö 2009:2: Esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain kokonaisuudistus. EV 374/2010 vp: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi. HaVL 50/2010 vp: Hallintovaliokunnan lausunto lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi. HE 46/2014 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle oikeudenkäymiskaaren 17 luvun ja siihen liittyvän todistelua yleisissä tuomioistuimissa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. HE 14/2013 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi esitutkintalain ja pakkokeinolain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. HE 16/2013 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi poliisilain sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. HE 30/2013 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. HE 222/2010 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi. HE 224/2010 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle poliisilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. LaVM 44/2010 vp: Lakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi. PeVL 66/2010 vp: Perustuslakivaliokunnan lausunto lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi. PuVL 13/2010 vp: Puolustusvaliokunnan lausunto hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi rikostorjunnasta puolustusvoimissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Sisäasiainministeriön kertomus poliisin tiedonhankinnasta ja valvonnasta vuodelta Sisäasiainministeriön kertomus poliisin tiedonhankinnasta ja valvonnasta vuodelta Sisäasiainministeriön kertomus poliisin tiedonhankinnasta ja valvonnasta vuodelta Sisäasiainministeriön kertomus poliisin tiedonhankinnasta ja valvonnasta vuodelta Sisäasiainministeriön kertomus poliisin tiedonhankinnasta vuodelta Sisäasiainministeriön kertomus salaisten tiedonhankintakeinojen käytöstä vuodelta Sisäasiainministeriön kertomus salaisten tiedonhankintakeinojen käytöstä vuodelta 2007.Usein toimenpiteen kohteena olevalla henkilöllä voi olla edellytysten arvioinnin kannalta olennaisia tietoja, jotka liittyvät nimenomaan pakkokeinon käytöstä aiheutuvaan haittaan. Näillä tiedoilla tarkoitetaan muun muassa pakkokeinojen kohteena olevan henkilön terveydentilaan, työhön, perhetilanteeseen tai opiskeluun liittyvia sellaisia olosuhteita, jotka on otettava huomioon harkittaessa esimerkiksi vapaudenmenetyksen kestoa tai vaihtoehtoisten lievempien pakkokeinojen käyttöä. Kuuleminen voi esimerkiksi koskea vapaudenmenetysajan keston kohtuullisuusarviointia. Kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan verrata pakkokeinoilla saavutettavia etuja esimerkiksi siihen, että henkilö voi menettää työpaikkansa. (HE 222 / 2010,rp s. 72 ja 2a5.)[3] Toimintaa kuvataan soluttautumiseksi. Puhekielessä tällä tarkoitetaan henkilön liittymistä organisaatioon tai muuhun ryhmään tarkoituksena hankkia tietoja sisältä päin tai vaikuttaa ryhmän toimintaan (HE 34 / 1999 vp). Soluttautuminen salataan kohteelta ja ulkopuolisilta. Soluttautujan on yleensä toimittava tarkkailtavassa kohteessa ja kohteeksi riittää yksikin henkilö.[3]

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä .. > oliot > abstraktit objektit > yhteiskunnalliset objektit > periaatteet > oikeusperiaate > hienotunteisuusperiaate

Rikosprosessipassio в Твиттере: «He tietävät, että pakkokeinojen

Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen EDUSKUNNAN VASTAUS 302/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi rikoslain 48 a luvun, pakkokeinolain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi Nouto on mahdollinen vain, jos kutsuttu jättää ilman hyväksyttavaa syytä kutsun noudattamatta. Säännöksessä viitatun uuden esitutkintalain 6 luvun 2 §:n mukaan rikoksesta epäilty voidaan noutaa esitutkintaan tietyissä tapauksissa ilman kutsuakin. Tämä ei kuitenkaan tule kysymykseen sellaisen poliisilain 6 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun henkilön kohdalla, johon sovelletaan rikoksesta epäiltyä koskevia säännöksiä.[3]

Salaisille pakkokeinoille on yhteistä se, että niitä käytetään salassa niiden kohteilta.[3] Esitutkinnan aikana tai viimeistään sen päätyttyä on näistäkin pakkokeinoista ilmoitettava niiden kohteille. Tuomioistuin voi kuitenkin tietyissä tilanteissa myöntää esitutkintaviranomaiselle luvan olla ilmoittamatta pakkokeinon käytöstä. Henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltainen ero (Väkivaltatyön foorumi, Kotka 22. 23.8.2018) -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet Rikoskomisario Kai Virtanen Kaakkois-Suomen poliisilaitos KKO:N RATKAISUT KOMMENTEIN II 2014 Toimittanut Pekka Timonen TALENTUM Helsinki 2015 KKO:n ratkaisuja on seurattu numerosta 2014:47 (antopäivä 2.7.2014) numeroon 2014:104 (antopäivä 30.12.2014) saakka. LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin Siviiliprosessuaalisia pakkokeinoja kutsutaan myös turvaamistoimiksi. Niillä tarkoitetaan oikeudenkäynnin aikana käytettäviä pakkokeinoja, joilla voidaan väliaikaisesti, ennen lopullisen tuomion antamista turvata asianosaisen väittämää oikeutta. Turvaamistoimia on kolmea tyyppiä: takavarikko saatavan turvaamiseksi, takavarikko niin sanotun paremman oikeuden turvaamiseksi ja yleinen turvaamistoimi muun oikeuden turvaamiseksi.[4]

Salaisen tiedonhankinnan porttiteoriamuokkaa muokkaa wikitekstiä

7 Poliisin henkilötietolaki 50 Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnon mukaan hallituksen esityksessä (202/2017 vp) ehdotetun poliisilain 5a luvun 44 :n (Siviilitiedustelussa saadun tiedon luovuttaminen Peitetoiminta asunnossa on sallittua vain, jos sisäänkäynti tai oleskelu tapahtuu asuntoa käyttävän aktiivisella myötävaikutuksella.[3] Ketään ei saa pidättää, jos pidättäminen olisi kohtuutonta asian laadun taikka rikoksesta epäillyn iän tai muiden henkilökohtaisten olosuhteiden vuoksi.

Peitetoiminnalla tarkoitetaan tiettyyn henkilöön tai hänen toimintaansa kohdistuvaa suunnitelmallista tiedonhankintaa. Tiedon hankkimiseksi käytetään soluttautumista, jossa tiedonhankinnan edellyttämän luottamuksen hankkimiseksi tai tiedonhankinnan paljastumisen estämiseksi käytetään vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja tai rekisterimerkintöjä taikka valmistetaan tai käytetään vääriä asiakirjoja.[3] Peitetoimintaa ei ole siis esimerkiksi nettipoliisin toiminta, kun hän esittäytyy poliisiksi ja koko nimellään. Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta 17.8.2007 17.08.09 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic Frontier Finland HE 9/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 5 a luvun 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Pakkokeinolaissa olevaa luetteloa niistä rikoksista, joiden tutkinnassa poliisi

Tässä puhutaan salaisista pakkokeinoista rikosten esitutkinnassa eli rikosten selvittämiseksi. Salaisista pakkokeinoista, joita kaytetään rikosten estämiseksi tai paljastamiseksi, säädetään poliisilaissa.[3] 25 15 Uuden lainsäädännön lähtökohta on, että peitepoliisi ei saa tehdä rikosta eikä aloitetta rikoksen tekemiseen. Poliiseilla on kuitenkin lain nojalla oikeus suorittaa tekoja, jotka muiden kuin poliisien tekemänä olisivat rangaistavia rikoksia. 40 Tällaisia oikeuksia ovat esimerkiksi kiinniotto-oikeus ja takavarikko, joihin ei puututa rikoksentekokiellolla. 41 PKL 10:28:ssä säännellään rikoksentekokiellosta. Rikoksentekokieltoon voidaan tehdä poikkeus, jos peitetoimintaa suorittava poliisimies tekee liikennerikkomuksen, järjestysrikkomuksen tai muun niihin rinnastettavan rikoksen, josta on säädetty rangaistukseksi rikesakko. Hän voi olla rangaistusvastuusta vapaa vain, jos teko on ollut välttämätön 42 peitetoiminnan tavoitteen saavuttamiseksi tai tiedonhankinnan paljastumisen estämiseksi. Raja osallisuuteen ja virkavelvollisuuksien rikkomiseen voi olla häilyvä. 43 Kun vähäinen ja välttämätön rikos sallitaan peitetoiminnan yhteydessä tavoitteen saavuttamiseksi tai tiedonhankinnan paljastumisen estämiseksi, kyse on anteeksiantoperusteesta. Ratkaisevaa tällöin on se, olisiko tekijä voinut toimia tilanteessa toisin. Jos peitepoliisilta ei voida niissä olosuhteissa kohtuudella odottaa muunlaista suhtautumista, häntä ei myöskään voida moittia teostaan. 44 Peiteoperaatiossa poliisi voi joutua kohtaamaan tilanteita, joissa ei ole mahdollista toimia toisin turvallisuutta ja operaation onnistumista vaarantamatta. Kyseinen sääntely on välttämätön, koska poliisin on saavutettava luottamus rikollisryhmän jäsenten kanssa Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen Tilanne peitetoimintaa käytettäessä on usein peitepoliisille vaikea ja vaarallinen. Turvallisuuden sekä luottamussuhteen ja operaation tuloksellisuuden vuoksi poliisimies voi joutua tilanteeseen, jossa ainoa vaihtoehto on osallistua järjestäytyneen 40 Tolvanen Kukkonen 2011, s HE 222/2010 vp, s Hallituksen esityksen (222/2010) mukaan rangaistusvastuusta vapautuminen on mahdollista, jos teko on tarpeen peitetoiminnan tavoitteen saavuttamiseksi tai tiedonhankinnan paljastumisen estämiseksi. Perustuslakivaliokunta ja hallintovaliokunta lakivaliokunnalle antamissaan lausunnoissaan esittivät, että hallituksen esityksessä käytetty sana tarpeen korvattaisiin sanalla välttämätön. Lakivaliokunta mietinnössään ehdotti kyseistä muutosta tehtäväksi. Muutos tehtiin ja se on havaittavissa PKL 10:28:ssä. 43 Helminen ym. 2012, s Frände 2012, s LaVM 44/2010 vp.Televalvonnalla selvitetään viestinnän osapuolia, viestinnän lähettäneiden laitteiden sijainnit ja/tai estetään tilapäisesti laitteiden viestintä.[3] PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa Telekuuntelulla voidaan kerätä tietoja kuten sähköpostiosoite, ip-osoite, käyttäjätunnus ia salasana, profiili tai muu televerkkoon sisältyvä tieto, jonka avulla tele- tai datayhteyden osapuolet voidaan yksilöidä. Myös puhelimen sarjanumero (IMEI-koodi) taikka muu päätelaitteen suoraan yksilöivä tai sen yksilöimiseen johtava tieto sisältyy telekuuntelun määritelmän piiriin.[3]

Pakkokeinot Suomessa - Wikipedi

3 II SISÄLLYS LÄHTEET... IV LYHENTEET..IX 1 Johdanto Peitetoimintaa koskevan sääntelyn kehitys Tutkimusmetodi ja tutkielman rakenne Pakkokeinolain mukainen peitetoiminta Peitetoiminnan määritelmä Peitetoiminnan käyttämisen edellytykset Päätöksenteko peitetoiminnan aloittamisesta Peiteoperaation toteuttaminen Peiteoperaation toteuttamisesta yleisesti Rikoksentekokielto Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen Peitetoiminnan valvonta Peitetoiminta osana esitutkintaa Esitutkinnan funktiot Esitutkinnassa selvitettävät asiat Esitutkinnan ajallinen kulku Esitutkintaperiaatteet Esitutkintaperiaatteiden merkitys esitutkinnassa Esitutkintaperiaatteiden funktiot Esitutkintaperiaatteiden merkitys peitetoiminnassa Tasapuolisuusperiaate Syyttömyysolettama Oikeus olla myötävaikuttamatta rikoksen selvittämiseen Suhteellisuusperiaate... 44 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 8.3.2017 Jere Lumme EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SALAISISTA PAKKOKEINOISTA JA SALAISISTA TIEDONHANKINTAKEINOISTA TULLISSA 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta, Tätä puolestaan seurasivat useat uudet laajennukset televalvontaan vuosina 1997, 2001, 2003 ja 2004. Myös vielä tekemättömien rikosten estämiseksi sallittiin televalvonta vuonna 2001, josta säädettiin poliisilaissa. Kun valvontaa sai kohdistaa ennen vain puhelinliittymään (teleliittymä), sitä laajennettiin nyt myös teleosoitetta (esim. ip-osoite) ja -päätelaitetta (puhelinta, modeemia ym.)[7]

Esitutkintaperiaatteiden Toteutuminen

EDUSKUNNAN VASTAUS 264/2006 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä, laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 20 10 tapahdu lainkaan reaalimaailmassa. 26 Luvan myöntäminen perustuu kokonaisharkintaan, jossa kiinnitetään huomiota siihen, täyttyykö viimesijaisuuden vaatimus konkreettisessa yksittäistapauksessa. Ennen päätöksen tekoa päätöksentekijöille on annettava peitetoimintaa koskeva esitys ja suunnitelma. Esitystä ja suunnitelmaa koskevat säännökset löytyvät PKL 10:30:stä. Peitetoimintaa koskevassa esityksessä on mainittava toimenpiteen esittäjä, tiedonhankinnan kohteena oleva henkilö riittävästi yksilöitynä, selvitettävä rikos riittävästi yksilöitynä, peitetoiminnan tavoite ja tarpeellisuus sekä muut peitetoiminnan edellytysten arviointia varten tarvittavat tiedot. Lisäksi on laadittava kirjallinen suunnitelma, josta tulee käydä ilmi peitetoimintaa koskevan päätöksenteon ja peitetoiminnan toteuttamisen kannalta oleelliset ja riittävän yksityiskohtaiset tiedot. Suunnitelman osalta huomion arvoista on, että sitä tulee pitää ajan tasalla niin, että olosuhteiden muuttuessa se on tarvittaessa tarkistettava. Peitetoimintaoperaatiota tulee siis seurata jatkuvasti, jotta mahdolliset suunnitelmaan vaikuttavat muutokset voidaan havaita hyvissä ajoin ja muuttaa suunnitelma vastaamaan käsillä olevaa tilannetta. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan peitetoimintaa koskeva päätös voidaan tehdä enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Edellytyksiä on seurattava jatkuvasti, 27 ja päätöstä on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava, jotta oikeushyviin puuttumista ei pitkitetä turhaan. Jos peitetoiminnan edellytyksiä ei enää ole, peitetoiminnan lopettamisesta on tehtävä kirjallinen päätös. Peitetoiminnan aloittamista koskevan päätöksen sisältö on määritelty tarkasti PKL 10:31:ssä. Päätöksessä on mainittava toimenpiteen esittäjä, peitetoiminnan toteuttava poliisiyksikkö ja peitetoiminnan toteuttamisesta vastaava poliisimies, tunnistetiedot peitetoiminnan suorittavista poliisimiehistä, epäilty rikos, peitetoiminnan kohteena oleva rikoksesta epäilty, tosiseikat, joihin rikosepäily ja peitetoiminnan edellytykset perustuvat, peitetoiminnan tavoite ja toteuttamissuunnitelma, päätöksen voimassaoloaika sekä se, voidaanko peitetoiminnassa osallistua järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan tai valvottuun läpilaskuun. Päätös on tehtävä kirjallisesti. Päätös sisältää tietoja, joita on pidettävä salassa peitepoliisin turvallisuuden ja operaation onnistumisen 26 HE 222/2010 vp, s. 342; HE 224/2010 vp, s Helminen ym. 2012, sSalaisen tiedonhankinnan porttiteoria on havaittu Suomessa todelliseksi ilmiöksi. Sen mukaan kerran poliisille myönnetty valtuus alkaa laajeta yhä laajemmalle kansalaisten yksityiselämän suojan ja perusoikeuksien alueelle sekä synnyttää rinnalleen täysin uusia valtuuksia, jotka puolestaan alkavat laajeta tahollaan.[7]

Vähimmän haitan periaateeseen Iiittyy se, että rikoksesta epäiltya tai muuta toimenpiteen kohteeksi joutuvaa henkilöä kuullaan toimenpiteen edellytyksiä harkittaessa niissäkin tapauksissa, joissa kuulemisesta ei nimenomaisesti säädetä.[3] ESITUTKINTAYHTEISTYÖ JA TUTKINNANJOHTAJUUS Lapin yliopisto Pro gradu -tutkielma Anni Mikkonen Prosessioikeus Kevät 2014 I Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta Työn nimi: Esitutkintayhteistyö ja Vaikka hienotunteisuusperiaate saisi osan si-sällöstään lain muiden säännösten (esimer-kiksi kuulusteltavan kohtelua koskevat sään-nökset) kautta, uuden esitutkintalain esitut-kintaperiaatteita..

Saatavuustiedot: Esitutkinta ja hienotunteisuu

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 90/2002 vp Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 200/2002 vp laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Salaisen tiedonhankinnan porttiteorian avulla voidaan tarkastella näiden toimivaltuuksien syntymisen ja käyttöalan laajentumisen ketjua. Kerran avattua tiedonhankinnan porttia ei enää suljeta, ja siitä alkavat myöhemmin kulkea muutkin kuin poliisi, jolle portti alun perin avattiin. Toimintaympäristön muuttuessa tulee paineita saada salaisen tiedonhankinnan toimivaltuus laajennettua koskemaan myös muiden rikosten torjuntaa kuin niiden, joiden torjuntaan toimivaltuus alun perin säädettiin. Rikoslain uudistumiskehityksen myötä salaisen tiedonhankinnan toimivaltuuksien soveltamisalan piiriin tulee yhä uusia rikosnimikkeitä, vaikka poliisi- ja pakkokeinolain säännöksiin ei tehtäisikään muutoksia. Tällöin kyse on uudesta tietyn rangaistusasteen ylittävästä kriminalisoinnista, joka mahdollistaa tietyn toimivaltuuden käytön.[7] Pakkokeinot ovat pakkokeinolaissa esitutkintaviranomaisen käyttöön annettuja menetelmiä, joilla oikeutetaan muutoin lailla suojatut puuttumiset henkilöihin ja omaisuuteen kun se on esitutkinnassa tarpeen. Pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaus ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Hienotunteisuusperiaate - FINLE

Rikosoikeus Flashcards Quizle

Kohtuuttoman pidättämisen ja vangitsemisen kieltomuokkaa muokkaa wikitekstiä

HE 202/2017, HaVM 36/2018, HaVM 30/2018, PeVL 75/2018, PeVL 35/2018, TrVL 3/2018, UaVL 5/2018, LiVL 26/2018, PuVL 16/2018, LaVL 32/2018, EV 291/2018Sääntelyn tarkoituksena on myös estää telekuuntelun käyttöedellytyksien kiertäminen (HE 222 / 2010 vp s.319). Tämä pakkokeino on poliisilain 5 luvun 6 §:n mukaan käytettävissä myös rikoksen estämiseksi. Pakkokeinolain 10 luvun 4 §:n 2 momentissa on säädetty lisäksi, että jos tietojen hankkiminen kohdistetaan viestin sisällön selvittämiseksi telepäätelaitteeseen välittömästi yhteydessä olevaan viestin lähettämiseen ja vastaanottamiseen soveltuvaan henkilökohtaiseen tekniseen laitteeseen tai tällaisen laitteen ja telepäätelaitteen väliseen yhteyteen, esitutkintaviranomaiselle voidaan antaa lupa tietojen hankkimiseen telekuuntelun sijasta, jos telekuuntelulle säädetyt edellytykset täyttyvät. Säännöksen tarkoituksena on estää se, että telekuuntelun soveltamiskynnys muodostuisi tavanomaista alemmaksi silloin, kun kuuntelu voidaan toteuttaa kohdistamalla esimerkiksi teknistä kuuntelua puhelun välityksessä kaytettävään henkilökohtaiseen apulaitteeseen (esimerkiksi bluetooth-kuuloke). Pakkokeinon kohteena oleva henkilö voi näissä tapauksissa kuitenkin perustellusti olettaa, että viestintä on yhtä luottamuksellista kuin puhuttaessa suoraan matkapuhelimeen (HE 222 / 2010 vp s. 319). Kaiutinpuhelun tai muun kovaäänisen puhelun kuuntelu ei vaadi telekuuntelulupaa, koska tälloin kuuntelu ei kohdistu viestintävälineiden väliseen yhteyteen. Tällainen kuuntelu voi kuitenkin vaatia luvan muiden säännösten perusteella, esimerkiksi teknisen kuuntelun ehtojen perusteella käytettäessä teknistä kuuntelua.[3]

6 esitutkintalain (805/2011) 4 luvun 4 :ssä, Välttämättömyys, optimointi ja minimointi vähimmän haitan periaate uudessa esitutkintalaissa (805/2011), Esitutkinta ja hienotunteisuus hienotunteisuusperiaate uudessa esitutkintalaissa (805/2011). Lindell, Bengt Eklund, Hans Asp, Petter Andersson, Torbjörn: Straffprocessen. Uppsala (Lindell ym. 2005) Martikainen, Petri: Periaatekeskeistä perustelemisoppia. Defensor Legis 2/2004. s (Martikainen 2004) Nowak, Karol: Oskyldighetspresumtionen. Stockholm Pentikäinen, Laura: Itsekriminointisuoja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeena ja suhteessa vapaaseen todistusteoriaan. Defensor Legis 2/2012. s (Pentikäinen 2012) Pölönen, Pasi: Salaisista pakkokeinoista ja tiedustelutoiminnasta. Lakimies 1 8/1997. s Pölönen, Pasi: Henkilötodistelu rikosprosessissa. Jyväskylä s Tapani, Jussi Tolvanen, Matti: Rikosvastuu ja sen toteuttaminen. Joensuu s Tolonen, Hannu: Oikeuslähdeoppi. Helsinki Tolvanen, Matti: Loppulausunnot rikosprosessissa. Defensor Legis s (Tolvanen 2001) Tolvanen, Matti: Asianosaisten määräämistoimista rikosprosessissa. Defensor Legis 6/2003. s ( Tolvanen 2003) Tolvanen, Matti Kukkonen, Reima: Esitutkinta- ja pakkokeino-oikeuden perusteet. Helsinki Tuomaala, Juulia: Itsekriminointisuoja ja siitä poikkeaminen. Pro gradu -tutkielma Lapin yliopisto Viljanen, Veli-Pekka: Perusoikeuksien rajoitusedellytykset. Vantaa s Virolainen, Jyrki Pölönen, Pasi: Rikosprosessin osalliset. Rikosprosessioikeus II. Porvoo Virolainen, Jyrki Pölönen, Pasi: Rikosprosessin perusteet. Rikosprosessioikeus I. Jyväskylä Vuorenpää, Mikko: Prosessioikeuden perusteet. Helsinki Vuorenpää, Mikko: Syyttäjää velvoittava objektiivisuusperiaate. Defensor Legis 6/2003, s (Vuorenpää 2003) V VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 15.9.2016 Jere Lumme EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TULLIN RIKOSTORJUNNAN SALAISISTA PAKKOKEINOISTA JA SALAISISTA TIEDONHANKINTAKEINOISTA Hallintoprosessuaalisia pakkokeinoja eli hallintopakkokeinoja ovat esimerkiksi ympäristönsuojeluviranomaisten käyttämät: keskeyttämisuhka, teettämisuhka, uhkasakko ja toiminnan välitön keskeyttäminen.[5] Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.

Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle lippujen takavarikoinnista

  1. en OTMU2228 Turun yliopisto Oikeustieteellinen
  2. takiellosta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
  3. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 27/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunnalle
  4. ta KKO:n puntarissa Käytetty VIII 45
  5. Poliisimiehellä on oikeus poliisitutkinnan suorittamiseksi päästä paikkaan tai alueelle, missä tutkinnan kohteena oleva tapahtuma on sattunut, tarkastaa esineitä tai asiakirjoja, joilla voi olla merkitystä tutkinnan suorittamiselle, tehdä tutkinnan suorittamiseksi tarvittavia kokeita sekä ottaa tutkimuksia varten tarvittavia näytteitä (poliisilain 6:4.1). Toimenpiteen edellytyksenä on lisäksi, että sillä voidaan perustellusti olettaa olevan suuri merkitys asian selvittämisessä. Pakkokeinolain 7 luvun 3 §:ssä säädetyt takavarikoimis- ja jäljentämiskiellot on poliisilain 6 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan soveltuvin osin otettava huomioon asiakirjoja tarkasteltaessa. Vaikka kysymys ei ole rikostutkinnasta, salassapitovelvollisuuteen ja oikeuteen liittyvät näkökohdat on perusteltua ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon myös poliisitutkinnassa. Toimenpiteistä on laadittava pöytäkirja tai tehtävä merkintä muuhun asiakirjaan.[3]
  6. Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 16.10.2017 Eduskunnan lakivaliokunnalle Asia: Hallituksen esitys (HE) 41/2017 vp eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta

Esitutkinta ja hienotunteisuus Eduskunnan kirjasto - Selm

  1. Hienotunteisuusperiaate. Hienotunteisuusperiaatteella tarkoitetaan sitä, että pakkokeinoja käytettäessä on vältettävä aiheettoman huomion herättämistä ja toimittava muutenkin hienotunteisesti
  2. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 2 päivänä maaliskuuta 2004 lähettäessään
  3. Läheisesti suhteellisuusperiaatteeseen liittyvät myös saman lain 1 luvun 3 §:ssä ja 4 §:ssä säädetyt vähimmän haitan periaate sekä hienotunteisuusperiaate
  4. nan perusterikoksesta, peitepoliisi voi käyttäytyä tilanteessa luontevasti, mutta aktiiviseen tiedonhankintaan hän ei voi ryhtyä. Lisäksi edellytetään, että rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi on välittömästi tehtävä peitetoi
  5. LAUSUNTO 1 / 8 6.3.2018 EOAK/876/2018 Hallintovaliokunnalle ASIA: Hallituksen esitys HE 203/2017 vp laiksi sotilastiedustelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi I VALTIOSÄÄNTÖISIÄ LÄHTÖKOHTIA Eduskunnan
  6. Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4

Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu Siviilitiedustelulainsäädännön valmistelu Kuulemistilaisuus 23.11.2016 Osastopäällikkö Kauko Aaltomaa työryhmän puheenjohtaja Työryhmän työstä Työryhmä on kokoontunut 24 kertaa Työryhmän näkemyksen mukaan

ARVIOMUISTI

  1. määritelty poliisiviranomainen päättää televalvonnasta, jos sen välitön toteutta
  2. HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,
  3. He tietävät, että pakkokeinojen käyttöä sääntelee suhteellisuusperiaatteen ja vähimmän haitan periaatteen lisäksi myös hienotunteisuusperiaate
  4. aisuuksiltaan sopiva sekä omata tehtävän edellyttämä poliisitoi
  5. HE 30/2018, LaVM 4/2018, EV 80/2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541 (32017L0541); EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6
  6. 18.12.2006 Dnro 891/2/05 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Pasi Pölönen POLIISIN TEHTÄVIEN SUORITTAMISTA PUOLUSTUSVOIMISSA KOSKEVAN LAIN PERUSTUSLAINMUKAISUUS
  7. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Suhteellisuusperiaatemuokkaa muokkaa wikitekstiä

5 IV LÄHTEET Kirjallisuus Bring, Thomas Diesen, Christian: Förundersökning. Visby Ekelöf, Per Olof Bylund, Torleif Edelstam, Henrik: Rättegång. Tredje häftet. Visby 2006, s Fredman, Markku: Rikosasianajajan käsikirja. Helsinki Frände, Dan: Yleinen rikosoikeus. Porvoo s Frände, Dan: KKO 2010:41 ja sen arviointi laajemmassa kontekstissa. Lakimies 2/2011. s Frände, Dan: Finsk straffprocessrätt. Helsinki s Frände, Dan Havansi, Erkki Helenius, Dan Koulu, Risto Lappalainen, Juha Lindfors, Heidi Niemi, Johanna Rautio, Jaakko Virolainen, Jyrki: Prosessioikeus. Helsinki (Frände ym. 2012). Halijoki, Juha: Rikosprosessuaalinen vapaudenriisto. Defensor Legis 2/2001. s (Halijoki 2001) Helminen, Klaus Lehtola, Kari Virolainen, Pertti: Esitutkinta ja pakkokeinot. Helsinki Helminen, Klaus Fredman, Markku Kanerva, Janne Tolvanen, Matti Viitanen, Marko: Esitutkinta ja pakkokeinot. Helsinki s.1 370; (Helminen ym. 2012) Helminen, Klaus Kuusimäki, Matti Rantaeskola, Satu: Poliisilaki. Helsinki Hupli, Tuomas: Syytetyn aktivoituminen käräjäoikeuden tuomion jälkeen. Lakimies 2/2011. s (Hupli 2011) Jääskeläinen, Petri: Syyttäjä tuomarina. Helsinki s Jääskeläinen, Petri: Eräitä näkökohtia syyttömyysolettamasta ja syyttäjän roolista. Akkusastoori 3/2005. s Launiala, Mika: Esitutkinnan funktiot ja esitutkintaperiaatteet. Joensuu Väitöskirja, joka koostuu johdannon lisäksi seuraavista artikkeleista: Esitutkinnan käsite esitutkinnan vertikaalinen ja horisontaalinen ulottuvuus, Esitutkinnasta tuomioon esitutkinta osana rikosprosessia ja rikosprosessin funktiot, Esitutkinnan funktiot ja eriytetty funktioajattelu, Todisteet puolesta ja vastaan tasapuolisuusperiaate uudessa esitutkintalaissa (805/2011), Syyttömyysolettamasta erityisesti esitutkinnan näkökulmasta, Itsekriminointisuoja esitutkinnassa rikoksesta epäillyn oikeudesta olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen, Suhteellisuusperiaate uuden22 12 asioita ei saa hoitaa videoyhteydellä, koska se loisi liian suuren vaaran salassa pidettävien tietojen paljastumisesta. 32 Se taas voisi vaarantaa operaation onnistumisen ja ennen kaikkea peitepoliisin turvallisuuden. Samoista syistä tuomioistuimen ratkaisun pohjaksi paljastetaan vain välttämättömät tiedot, ja asiat voidaan ratkaista ilman kohdehenkilön kuulemista. Muutoksenhakukeinona on prosessuaalinen kantelu, jolle ei ole määräaikaa, ja joka on käsiteltävä kiireellisenä. 33 Peitetoiminnan luonteen vuoksi salassapito- ja tietoturvallisuusnäkökohtiin on tarvetta kiinnittää erityistä huomiota Peiteoperaation toteuttaminen Peiteoperaation toteuttamisesta yleisesti Peitetoiminnan monipuolisuus ja mukautuvaisuus tekevät siitä tehokkaan tiedonhankintakeinon. Peitetoimintaa on mahdollista käyttää useissa eri tilanteissa ja ympäristöissä. Tarkan sääntelyn vastapainoksi harkintavaltaa on jätetty erityisesti operaation toteutuksen suhteen, jolloin peitepoliisi voi valita lievimmän, mutta tehokkaimman tavan hankkia tarvitsemansa tiedot. Peitetoiminnan kohteen oikeusturva huomioidaan erityisesti peitetoiminnan aloittamisen edellytyksiä punnittaessa. Täten oikeusturvaa ei merkittävästi vaaranna se, että peitepoliisille jätetään tapauskohtaisesti harkintavaltaa operaation toteuttamiseksi. Poliisi saa käyttää toimivaltuuttaan vain laissa säädettyyn tarkoitukseen (PolL 1:5). Poliisin tehtävänä on PolL 1:1:n mukaan oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Kun poliisi suorittaa tehtäviään, hänen on erityisesti kiinnitettävä huomiota perus- ja ihmisoikeuksiin. 35 PKL 10:1:n mukaan vain poliisilla on oikeus käyttää peitetoimintaa. Peitetoiminnan toteutuksesta vastaa keskusrikospoliisi tai suojelupoliisi; peitetoimintaoperaation toteuttaa päällystöön kuuluva poliisimies, jonka keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin päälliköt määräävät yksiköissään. Peitetoimintaa suorittavalta poliisimieheltä vaaditaan sisäasiainministeriön hyväksymän koulutuksen suorittamista. Peitepoliisin tulee 32 Helminen Kuusimäki Rantaeskola 2012, s Helminen Kuusimäki Rantaeskola 2012, s HE 224/2010 vp, s Ks. perus- ja ihmisoikeuksista sekä niiden asemasta oikeusjärjestelmässä Helminen Kuusimäki Rantaeskola 2012, sItsekriminointikiellon vaikutukset pakkokeinojen käyttöön ovat olleet usein esillä. Oikeuskäytännössä on erotettu todisteet, jotka perustuvat henkilön tahtoon, ja todisteet, jotka ovat olemassa henkilön tahdosta riippumatta. Itsekriminointikielto ei esimerkiksi estä hankkimasta ja käyttämästä rikosasiassa sellaista aineistoa, joka on saatu syytetyltä pakkokeinoin, mutta jonka olemassaolo ei ole riippunut hänen tahdostaan (velvoittamisesta aktiiviseen toimintaan). Tällaisia ovat esimerkiksi etsintämääräyksen nojalla hankitut asiakirjat, puhalluskokeen tulokset, veri-, virtsa-, hius- ja ääninäytteet tai DNA-testiä varten otetut kudosnäytteet. Itsekriminointikielto ei siten vapauta velvollisuudesta alistua laillisten pakkokeinojen käyttöön ja niiden passiiviseen sietämiseen. Sen sijaan aktiivisiin toimiin oman syyllisyyden selvittämiseksi ei voida pakottaa.[8]

Tietoverkoissa tapahtuvan peitetoiminnan alempaa kynnystä on perusteltu lain esitöissä (HE 222 /2010 vp s. 339). Tietoverkossa tapahtuva viestintä on luonteeltaan anonyymiä ja toiminta on jälkikäteen helposti kontrolloitavissa. Tietoverkossa työskentely on myös poliisille turvallisempaa kuin muu peitetoiminta.[3] ..syyttömyysolettama, oikeus olla myötävaikutta-matta rikoksensa selvittämiseen, suhteellisuusperiaate, vähimmän haitan periaate, hienotunteisuusperiaate, oikeus käyttää esitutkinnassa avustajaa ja..

10118 Rikosprosessioikeus Esitutkinta ja pakkokeinot Rikosprosessin

  1. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 03.11.2015 Dnro OKV/1831/1/2014 1/7 ASIA Takavarikon edellytykset ym. KANTELU Kantelija on oikeuskanslerinvirastoon 27.10.2014 saapuneeksi kirjatussa kantelussaan arvostellut poliisilaitoksen
  2. 8. Hienotunteisuusperiaate Hienotunteisuusperiaate ohjaa yhdessä vähimmän haitan periaatteen Tämän jälkeen vähimmän haitan periaate, suhteellisuus-periaate ja hienotunteisuusperiaate..
  3. 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen
  4. Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.
  5. isteriön kertomus salaisten tiedonhankintakeinojen käytöstä vuodelta Sisäasiain
  6. HE 63/2013, LaVM 12/2013, EV 115/2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/64/EU (32010L0064); EUVL L 280, 26.10.2010, s. 1
  7. EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden

Vähimmän haitan periaatemuokkaa muokkaa wikitekstiä

Kaikkia esitutkintalain 4 luvun periaatteita ei sisältönsä tai luonteensa puolesta pidetty tarpeellisena tai perusteltuna sijoittaa uudelleen pakkokeinolain yhteyteen. Nämä periaatteet on kuitenkin otettava huomioon pakkokeinojen käytössä. Näitä periaatteita ovat esimerkiksi tasapuolisuusperiaate, syyttömyysolettama ja oikeus olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen. (HE 222 / 2010 vp s.72.) [3] PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 26/1999 vp Keskiviikko 15.9.1999 kello 10.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. Muutos valiokunnan kokoonpanossa Merkitään, että ed. Outi Ojala on pyytänyt vapautusta 20.2.2008 Dnro 2886/4/06 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Mikko Eteläpää ESITUTKINNASTA TIEDOTTAMINEN 1 KANTELU Kantelija arvosteli 9.8.2006 päivätyssä 17 7 Pelkästään se, että tiedonsaanti on helpompaa peitetoiminnalla, ei tee siitä välttämätöntä. Päinvastainen tulkinta vaarantaisi kohdehenkilön oikeusturvaa ja olisi vastoin suhteellisuusperiaatetta. Muuttuneen lainsäädännön myötä peitetoiminnan kohteen asema parani, sillä myös tuomioistuin ottaa nyt kantaa edellytysten täyttymiseen. Peitetoimintaa saa käyttää vain tiettyjen rikosten selvittämiseksi. Epäiltyyn saa kohdistaa peitetoimintaa, jos häntä on syytä epäillä PKL 10:3:ssä tarkoitetusta muusta rikoksesta kuin törkeästä tulliselvitysrikoksesta tai jos häntä on syytä epäillä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä. 18 Lisäksi PKL 10:27:ssä edellytetään, että tiedonhankintaa on pidettävä tarpeellisena rikollisen toiminnan suunnitelmallisuuden, järjestäytyneisyyden, ammattimaisuuden tai ennakoitavissa olevan jatkuvuuden tai toistuvuuden vuoksi. Jos käytön tarkoitus on saavutettu tai edellytyksiä ei enää ole, salaisen pakkokeinon käyttö on lopetettava, vaikka lupa olisikin vielä voimassa. PKL 10:27:ssä on säännös myös peitetoiminnan käyttämisestä tietoverkossa. 19 Epäiltyyn saa kohdistaa peitetoimintaa tietoverkossa, jos häntä on syytä epäillä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta tai jos kysymyksessä on rikoslain (39/1889) 17:9:ssä (sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito) tarkoitettu rikos. Tietoverkossa tapahtuvaa peitetoimintaa ei siis säännellä yhtä tiukasti kuin reaalimaailmassa tapahtuvaa soluttautumista. Tietoverkko on turvallisempi toimintaympäristö peitepoliisille, koska tietoverkossa toimittaessa fyysiset työturvallisuusriskit puuttuvat kokonaan. Verkossa viestintä on monesti jo luonnostaan anonyymia. Ihmiset voivat olla keskenään vuorovaikutuksessa tietämättä sitä, kenen 18 PKL 10:3:ssä luetellut rikokset ovat telekuuntelun perusterikoksia. Peitetoiminta on tarkoitettu käytettäväksi törkeiden ja yhteiskunnallisesti vaarallisten rikosten yhteydessä. Pykälässä on mainittu muun muassa seuraavat rikokset: joukkotuhonta, kidutus, maanpetos, valtiopetos, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, ihmiskauppa, törkeä ryöstö, törkeä kiristys, tuhotyö, tappo, murha, surma, törkeä vahingonteko, törkeä petos, törkeä huumausainerikos ja terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos. Sisäasiainministeriön kertomuksessa poliisin tiedonhankinnasta ja valvonnasta vuodelta 2012 kerrotaan, että peitetoimintaa on käytetty erityisesti törkeiden huumausainerikosten paljastamiseksi. Poliisilakiin lisättiin rajavartiolainsäädännön uudistamisen yhteydessä kohta, jonka mukaan peitetoimintaa ei ole oikeutta käyttää törkeän laittoman maahantulon tai sen rangaistavan yrityksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi. Uusien lakien säätämisen yhteydessä on jäänyt arvioimatta peitetoiminnan tarpeellisuus törkeän laittoman maahantulon järjestämisen tutkinnan osalta. Hallituksen esitykset uuden poliisilain muuttamisesta ja uusien esitutkinta ja pakkokeinolakien muuttamisesta kiinnittävät huomiota muun muassa tähän seikkaan. Puutteellisuuden korjaamiseksi peitetoiminnan käyttäminen törkeän laittoman maahantulon selvittämisessä tulisi kieltää. 19 Tietoverkossa tapahtuva peitetoiminta on herättänyt keskustelua, ja muun muassa puolustusministeriö kiinnostui tietoverkossa käytettävän peitetoiminnan hyödyntämismahdollisuuksista. Puolustusvaliokunnan lausunnon (13/2010 vp) mukaan puolustusvoimien rikostorjuntaa hoitavien tulisi saada oikeus itsenäisesti käyttää peitetoimintaa, joka tapahtuu ainoastaan tietoverkoissa. Hallituksen esityksen (30/2013 vp) mukaan ehdotus ei ollut saanut riittävää kannatusta ja ehdotukseen liittyi useita oikeusturvaepäkohtia.

Suhteellisuusperiaatteen mukaan pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä pakkokeinon käytöstä rikoksesta epäillylle tai muille aiheutuva oikeuksien loukkaaminen ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Tämä periaate ilmenee myös kohtuuttoman pidättämisen ja vangitsemisen kielloista silloin, kun pidättäminen tai vangitseminen on kohtuutonta asian laadun taikka rikoksesta epäillyn tai tuomitun iän tai muiden henkilökohtaisten olojen vuoksi. (HE 222 / 2010 vp, sivut 72 & 245.)[3] Esitutkinta ja hienotunteisuus : hienotunteisuusperiaate uudessa esitutkintalaissa (805/2011) Miksi verkoissakin pitää tiedustella Vanajanlinna, 8.2.2017 Poliisijohtaja Petri Knape KESKEISET TEEMAT MIHIN TIEDUSTELUA TARVITAAN MITÄ TIEDUSTELU ON MIKSI MYÖS VERKOISSA Lainsäädäntökehikko tiedustelulainsäädännöksi Televalvonta johti myös kokonaan uuden valtuuden haaran luomiseen: matkaviestimien sijaintitiedon hankkimiseen (2004). Perusteeksi riitti epäily rikoksesta, jossa ankarin mahdollinen rangaistus olisi vähintään kaksi vuotta.[7]

Lähdekritiikitön viranomainen - epäilyttävä kunnes toisin todistetaa

  1. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2014 122/2014 Valtioneuvoston asetus esitutkinnasta, pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta Annettu Helsingissä 13 päivänä helmikuuta
  2. en - Rikostorjunnasta siviilitiedusteluun 12.6.2017 2 1. Siviilitiedustelulainsäädännön
  3. en ja pyr-kimys kasvojen säilyttämiseen ovat..
  4. isteriössä Hallituksen esitys: Laki tietoliikennetiedustelusta

Hienotunteisuusperiaatemuokkaa muokkaa wikitekstiä

EV 19/1995 vp - HE 42/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvien lakien muutoksiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys 1 ESITUTKINTAPERIAATTEIDEN TOTEUTUMINEN PEITETOIMINNASSA Pro Gradu-tutkielma Lapin yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta Prosessioikeus Saana Harju ( ) Kevät 2014

Pakkokeinot Suomessa - Wikiwan

VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen Hienotunteisuusperiaate edellyttää, että esitutkinnan asianosaisia ja muita esitutkintaan osallistuvia on kohdeltava hienotunteisesti. Tutkinnanjohtaja ei yleensä itse osallistu käytännön.. ..Kohtuuttoman pidättämisen ja vangitsemisen kielto (PKL 2:6 ja 2:13) 2) Suhteellisuusperiaate (PKL 1:2) 3) Vähimmän haitan periaate (PKL 1:3) 4) Hienotunteisuusperiaate (PKL 1:4) 10/1/18

Kotimaa lyhyesti pe 4

III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen luonnos 23.1.2018 Valtioneuvoston asetus esitutkinnasta, pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 luvun muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan

HE 177/2018, LaVM 14/2018, EV 220/2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/800 (32016L0800); EUVL L 132, 21.5.2016, s. 1 Helsingin käräjäoikeus Lausunto 08.06.2017 92 K Asia: SMDno-2015-1509; SM047:00/2015 Ehdotus siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi; työryhmän mietintö 8/2017 Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa

Suhteellisuus-, hienotunteisuus- ja vähimmän haitan periaatteet ovat käytännössä ainakin osittain päällekkäisiä.[3] Poliisitutkinnassa voivat tulla sovellettaviksi uuden esitutkintalain 6 luvun säännökset tutkintatoimenpiteiden viivytyksettömästä aloittamisesta (esitutkintalain 6:4), läsnäolon kestosta (esitutkintalain 6:5) ja poistumisen estämisestä (esitutkintalain 6:6). Läsnäolon keston osalta on huomattava se, että poliisitutkinnassa kuultavakin on yleensä velvollinen olemaan läsnä tutkinnassa enintään 6 tuntia kerrallaan. Henkilö, johon nyt kysymyksessä olevan poliisilain 6 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisesti sovelletaan rikoksesta epäiltyä koskevia säännöksiä, on kuitenkin velvollinen olemaan läsnä kerrallaan enintään 12 tuntia. Pidättämisen edellytyksiä pelkästään poliisitutkinnan perusteella ei voi syntyä ja siksi henkilöä ei voida velvoittaa olemaan läsnä yli 12 tuntia.[3] Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen Salaisten pakkokeinojen käytön yleisenä edellytyksenä on, että käytöllä voidaan olettaa saatavan rikoksen selvittämiseksi tarvittavia tietoja (pakkokeinolain 10 luvun 2.1). Toisena pakkokeinojen käytön yleisenä edellytyksenä on lisäksi, että niillä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle (pakkokeinolain 10 luvun 2.2). Erittäin suuriä merkitystä rikoksen selvittämiselle ei kuitenkaan edellytetä televalvonnan, tukiasematietojen hankkimisen, peitellyn tiedonhankinnan, muun teknisen seurannan kuin henkilön teknisen seurannan sekä teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimisen osalta. Peitetoiminnan, valeoston ja asuntokuuntelun käyttäminen edellyttää lisäksi, että se on ehdottoman välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi.[3]

Suhteellisuusperiaatteen lisäksi toinen keskeinen periaate on vähimmän haitan periaate, jonka mukaan pakkokeinon käytollä ei saa puuttua kenenkäan oikeuksiin enempää kuin on välttämätöntä käytön tarkoituksen saavuttamiseksi. Pakkokeinon käytöllä ei saa myöskään aiheuttaa kenellekaan tarpeettomasti vahinkoa tai haittaa.[3] Ylimääräisen tiedon käytön rajoittamisen ongelmakohtia Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Pro gradu -tutkielma 4.4.2018 Tekijä: Tuomas Ikonen 164161 Ohjaajat: Matti Tolvanen ja Heikki Kallio II Rikoksesta epäiltyä koskevia säännöksiä sovelletaan sellaiseen henkilöön jota kuulustellaan sen selvittämiseksi, onko hanelle tuomittava tai määrättävä rangaistukseen verrattava seuraamus. Rangaistukseen verrattavaan seuraamukseen liittyvää tutkintaa on esimerkiksi liiketoimintakiellon rikkomista koskeva tutkinta. Rikoksesta epäiltyä koskevien säännösten soveltamisalaan kuuluvan henkilön poistuminen voidaan estää uuden esitutkintalain luvun 6 §:n nojalla.[3]

EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Telekuuntelua, tietojen hankkimista telekuuntelun sijasta, teknistä kuuntelua ja teknistä katselua ei saa koskaan kohdistaa:[10]

ANONYMISOITU PÄÄTÖS 23.04.2015 Dnro OKV/901/1/2014 1/7 ASIA Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 29.4.2014 osoittamassaan kantelussa Tuomioistuin päättää telekuuntelusta ja tietojen hankkimisesta telekuuntelun sijasta pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta. Lupa voidaan antaa enintään kuukaudeksi kerrallaan.[11] SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Kun viestiä ja siihen liittyviä tunnistamistietoja ei ole enää saatavissa telekuuntelulla, voidaan käyttää tietojen hankkimista telekuuntelun sijasta. Esitutkintaviranomaisille voidaan tällaisessa tilanteessa antaa lupa takavarikoida tai jäljentää tiedot teleyrityksen tai yhteisötilaajan hallusta. Kysymys on tapauksista, joissa telekuuntelutoimivaltuudella saatava viesti on hävinnyt, mutta se on vielä teknisesti saatavissa teleyritykseltä tai yhteisötilaajalta. Yhteisötilaajia ovat esimerkiksi oppilaitokset tai yritykset, jotka tarjoavat työntekijöille tai oppilaille sähköposti- tai puhelinpalveluita. Näin heilläkin voi olla luottamuksellisia viestejä, tunnistamistietoja ja paikkatietoja.[3] Pidättämiseen oikeutettu virkamies päättää myös poliisilain 5 luvun 9 §:n 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta televalvonnasta. Lupa televalvontaan voidaan antaa enintään kuukaudeksi kerrallaan ja se voidaan myöntää koskemaan myös päätöstä edeltänyttä määrättyä aikaa, joka voi olla kuukautta pidempi.[3] LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2005 vp Hallituksen esitys laiksi omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

11 1 Johdanto 1.1 Peitetoimintaa koskevan sääntelyn kehitys Rikollisuus on kansainvälistynyt, ja rikoksia tehdään entistä suunnitelmallisemmin rikollisryhmissä, 1 minkä seurauksena tarvitaan uusia keinoja rikostorjuntaan. Peitetoiminnasta säänneltiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2001, jolloin rikollisuuden muuttumiseen vastattiin mahdollistamalla peitetoiminta rikoksien estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. 2 Peitetoiminnan sääntely kuitenkin keskittyi pakkokeinolain (VPKL 450/1987) sijasta poliisilakiin (VPolL 493/1995). Vuoden 2014 ensimmäisenä päivänä tilanne muuttui, kun uusi esitutkintalaki (ETL 805/2011), uusi pakkokeinolaki (PKL 806/2011) ja uusi poliisilaki (PolL 872/2011) tulivat voimaan. Uusi pakkokeinolaki sääntelee peitetoimintaa näkökulmasta, joka korostaa rikosoikeudellisen vastuun toteuttamista ja aineellisesti oikeaan lopputulokseen pääsemistä. Poliisilain säännöksissä puolestaan korostuu peitetoiminnan käyttäminen rikosten estämiseksi ja paljastamiseksi. Tässä tutkielmassa tarkastelen esitutkintaperiaatteiden toteutumista peiteoperaatiossa, joten huomioni kiinnittyy lähinnä PKL:n säännöksiin, jotka koskevat esitutkinnan yhteydessä suoritettavia operaatioita. Peitetoiminta tapahtuu sen kohteelta salassa, joten kohde itse ei voi valvoa oikeuksiaan. Sen vuoksi oikeusturvanäkökohdat korostuvat salaisia pakkokeinoja ja tiedonhankintakeinoja käytettäessä. 3 Toinen peiteoperaatioiden kannalta keskeinen seikka on peitepoliisien ja heidän läheistensä turvallisuus. Peiteoperaation suorittaminen on riskialtista, mutta aina on pyrittävä varmistamaan, etteivät peitepoliisien henki ja terveys vaarannu. Näitä seikkoja korostetaan myös uudessa lainsäädännössä. Uudistuneen lainsäädännön myötä peitetoiminnan käyttämisen edellytykset arvioidaan riippumattomassa tuomioistuimessa. Peitetoimintaa koskevat säännökset täsmentyivät, 1 Tolvanen Kukkonen 2011, s Tolvanen Kukkonen 2011, s Pölönen on teoksessaan Henkilötodistelu rikosprosessissa (2003) sivulla 20 lausunut oikeusturvasta seuraavaa: Oikeusturvalla tarkoitetaan yleisesti oikeusjärjestelmän tarjoamaa suojaa yksilöille ja heidän oikeuksille valtiovallan taholta tulevia oikeudenloukkauksia vastaan. Oikeusturvavaatimus perustuu viime kädessä ihmisarvon suojelunäkökohtiin, joita on luonnollisesti punnittava rikosvastuun toteuttamisintressin ilmaisemia arvoja ja tavoitteita vasten.Kohdat 7. ja 10-15. ovat tulleet voimaan 1.1.2014 alkaen pakkokeinolain uudistuksen myötä.[1] Pakkokeinojen käytön yleisten ja erityisten edellytysten lisäksi jokaista pakkokeinoa harkittaessa on otettava huomioon pakkokeinojen käyttöön liittyvien periaatteiden asettamat rajoitukset. Uuden vuonna 2014 voimaan tulleen pakkokeinolain I luvussa säädetään keskeisimmistä pakkokeinojen käytössä sovellettavista periaatteista, joita ovat suhteellisuusperiaate, vähimmän vähimmän haitan periaate ja hienotunteisuusperiaate. Vanhassa pakkokeinolaissa oli säädetty ainoastaan suhteellisuusperiaatteesta. Uudistuksen yhteydessä pakkokeinojen käyttöä koskevat merkittävimmät periaatteet keskitettiin selvyyden vuoksi pakkokeinolain 1 lukuun. (HE 222 / 2010 vp s.2, A ja 245.)[3] Salaisia pakkokeinoja saavat käyttää poliisin lisäksi rajavartio-, tulli- ja sotilasviranomaiset sen mukaan kuin siitä laissa erikseen säädetään. Kuitenkin peitetoimintaa, valeostoa ja tietolähteen ohjattua käyttöä saavat käyttää vain poliisi, puolustusvoimien tiedusteluosasto (ent. Viestikoelaitos) sekä sotilaspoliisi..[10] Ketään ei saa vangita tai määrätä pidettäväksi edelleen vangittuna, jos se olisi kohtuutonta asian laadun taikka rikoksesta epäillyn tai tuomitun iän tai muiden henkilökohtaisten olosuhteiden vuoksi.4 III Vähimmän haitan periaate Hienotunteisuusperiaate Peitetoiminta ja esitutkintaperiaatteet Ruotsissa Päätelmät... 62

  • Mitä taitoja tulevaisuuden työelämässä tarvitaan.
  • Finish suola.
  • Vanhusten hoidon historia suomessa.
  • Tazza kaakao sisältö.
  • Elina sana hs.
  • 50 vuotias nainen onnittelut.
  • Uuno armeijassa elokuva.
  • Mistä tietää että vauva on kylläinen.
  • Opel tigra twintop 1.8 technische daten.
  • Graviditetsmånad 8.
  • Schindelhauer pinion.
  • Eristysvastusmittaus.
  • Real madrid fc news.
  • Mölndalsvägen lägenhet.
  • Jake t austin 2017.
  • Türkei nachrichten aktuell.
  • Maszyny rolnicze francja.
  • Krooninen akillesjänteen tulehdus.
  • Takkatuli dvd.
  • Hamburg metro ticket.
  • Vakuumivalu.
  • 2/3 dl.
  • Resto 013 menu.
  • Cz europe pistols.
  • Laaksolahdentie 41.
  • Rosenlew varaosat mikkeli.
  • Neitsyt maria ikä.
  • Go kart eggenfelden.
  • Joensuun yhteiskoulun lukio opinto ohjaaja.
  • Slo jyväskylä.
  • Mehulingon jäte.
  • Games to play online.
  • Mascus puuperävaunut.
  • Angel ratkojat.
  • Suomalaisia musikaaleja.
  • Valurautaviemäri koot.
  • Kampaamo länsi pasila.
  • Alessia btn wie alt.
  • Bil sweden vd.
  • Bluetooth fm lähetin.
  • Gedesag wohnungen rohrendorf.